Miten ihanaa onkaan nostaa kasvot aurinkoon pitkän talven jälkeen, mutta miten suojaudut auringolta oikein ja vältät auringon haittavaikutukset? Voit nauttia auringosta suojautumattomana pieniä aikoja, 15 minuuttia kerrallaan. Suojautuminen on kuitenkin tärkeää, sillä aurinko on usein taustalla ihon ennenaikaisessa vanhenemisessa – puhumattakaan ihosyöpien aiheuttajana, jotka ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina.
Ihosyövän havaitseminen
Olen työssäni havainnut erittäin monta kertaa, että asiakkaalla on kasvojen iholla jokin epäilyttävä muutos, jota olen epäillyt aurinkokeratoosiksi. Valitettavan usein arveluni on osoittaunut oikeaan ja ihotautilääkäri on varmentanut diagnoosin nimenomaan aurinkokeratoosiksi eli ihosyövän esiasteeksi.
Aurinkokeratoosi voi muuttua okasolusyöväksi. Aurinkokeratoosi ei ole aivan helppo tunnistaa, sillä se muistuttaa usein karheaa ja kuivaa ihottuma-aluetta. Se voi olla pienen pieni muutos iholla, joka ei juuri itsestään huutele. Tyypillisimmin aurinkokeratoosia esiintyy kasvoilla ja kaljussa päänahassa.
Yleisimpiä ihosyöpätyyppejä ovat jo mainitsemani okasolusyöpä, tyvisolusyöpä ja melanooma. Ihosyövän mahdollisuus kasvaa, jos olet palanut lapsena useamman kerran, sillä lapsena iho on erilainen kuin aikuisella. Erilaisten ihomuutosten, kuten luomien tutkiskeleminen on hyvin tärkeää, jotta mahdollinen ihosyöpä voidaan havaita aikaisessa vaiheessa ja hoito päästään aloittamaan mahdollisimman nopeasti.
Miten sitten tunnistat muutoksia luomissasi? Epäilyksen pitää herätä, jos sinulla on luomi, joka
- kutisee
- on muuttanut muotoaan
- on muuttanut väriään
- kasvaa
- haavautuu tai ärtyy
- on väriltään musta tai punertava.
Jos siis sinulla on jokin sinnikäs ihottuman oloinen alue tai arveluttava luomi, käy ihotautilääkärillä. Saatat pelastaa nopealla toiminnallasi jopa oman henkesi.
Mistä D-vitamiinia saa?
On totta, että tarvitsemme aurinkoa, jotta ihollamme muodostuisi aktiivista D-vitamiiniin esiastetta. D-vitamiinia muodostuu UVB-säteiden avulla. Tarvitsemme D-vitamiinia muun muassa luuston hyvinvointiin ja immuunitoiminnan ylläpitämiseen. Luonnollista D-vitamiinia on eniten rasvaisessa kalassa, mutta sen riittävä saanti ravinnosta on vaikeaa, siitä huolimatta, että söisit kalaa ja söisit tuotteita, kuten maitoa, johon on lisätty D-vitamiinia. Aurinko on täysin ylivertainen D-vitamiinin lähteenä.
Aurinkosuojatuotteet estävät D-vitamiinisynteesin iholla. Emme kuitenkaan tarvitse tuntien makaamista suojaamattomina auringossa D-vitamiinin muodostumiseksi, sillä 15 minuutin päivittäinen altistuminen auringon UVB-säteille suojaamattomille ihoalueille kuten kasvojen ja käsien alueelle riittää. Auringossa makailu on mielestäni so last season! Terveen hehkun saaminen iholle on helppoa purkista eikä nykyajan helposti levittyvät itseruskettavat kauniine, luonnollisine sävyineen muistuta enää aikaisempien vuosien oransseja ja raidallisia lopputuloksia ja niitäkin löytyy luonnonkosmetiikasta.
Mutta miten sitten suojautua auringolta oikein ja välttää auringon haittavaikutukset?
Karotenoidit suojaavat ihoa, mutta vain vähän
On siis ok, että olet pieniä aikoja ilman suojakertoimia – kunhan muistat aurinkoaltistuksen jälkeen laittaa suojavoiteen. Vaaleaihoisilla D-vitamiinia muodostuu nopeammin kuin tummemmilla ihoilla. Vaaleaihoinen myös palaa usein herkemmin. Jos päivetyt, saattaa sinulla olla pieni luonnollinen suoja aurinkoa vastaan, mutta älä tuudittaudu sen varaan. Suoja vastaa suojakerrointa 2-4.
Jos syöt runsaasti karotenoideja sisältäviä kasviksia, saatat saada myös pienen luonnollisen suojan auringolle. Karotenoideja, kuten beetakaroteenia, luteiinia ja lykopeenia sisältävät kasvikset ja hedelmät, kuten tomaatti, vesimelooni, ruusunmarja, porkkana, pinaatti, avocado, parsakaali, mansikka ja paprika kannattaa siis lisätä ruokavalioonsa. Erityisesti punaiset ja oranssit kasvikset usein tuovat kauniin värin iholle luonnostaan ilman aurinkoakin. Ja onhan niillä toki paljon muitakin terveyshyötyjä. Ne eivät yksistään kuitenkaan ole riittävä suoja aurinkoa vastaan!
Hyvä, paha aurinko
UVB-säteet jäävät ihon pintakerrokseen. Se vaikuttaa ihon väriä tuottaviin melanosyytteihin ja aiheuttaa rusketuksen iholla, mutta myös polttaa ihoa. UVA-säteily tunkeutuu syvemmälle ihoon, aiheuttaen ihon vanhenemista, kuten kollageenisäikeiden kovettumista. Se on myös ihosyöpien aiheuttaja. UVC- säteet suodattuvat kokonaan ja osa UVB-säteistä suodattuu ilmakehän vaikutuksesta.
Otsonikerroksen ohentumisen myötä auringon polttava ultraviolettisäteily on lisääntynyt ja nähtäväksi jää onko muutossuunta pysyvä. Ilmatieteenlaitoksen sivuilta näet UV-indeksin, joka kertoo UV-säteilyn voimakkuudesta, joka vaihtelee päivästä ja alueesta riippuen.
Mitä korkeampi UVI-indeksi on, sitä vähemmän aikaa ihminen sietää aurinkoa palamatta. UV-indeksin ollessa 3 tai yli, on syytä suojautua auringolta. Keskikesällä indeksi huitelee 5-7 välillä Suomessa. UVI-indeksiiin vaikuttaa pilvisyys ja maantieteellinen sijainti, esimerkiksi Kreikassa indeksi voi olla keskikesällä jopa 9. Liika UVA-säteily myös hajottaa UVB-säteilyn synnyttämää D-vitamiinia ihossa.
Kemiallinen vai fysikaalinen aurinkosuoja?
Aurinkosuojatuotteet jaetaan sekä kemiallisiin, että fysikaalisiin aurinkosuojatuotteisiin. kemiallinen aurinkosuoja suodattaa haitalliset säteet, toisin sanoen ne imeytyvät tuotteeseen, kun taas fysikaalinen aurinkosuoja heijastaa säteet pois. On paljon kiistelty siitä, imeytyvätkö kemialliset UV-filtterit ihmisen verenkiertoon vai eivät. Joissain tutkimuksissa on osoitettu, että niitä on löytynyt muun muassa syöpäkasvaimista ja toisissa taas ei.
Osa Euroopan unionissa hyväksytyistä filttereistä on kiellettyjä Yhdysvalloissa, koska FDA:n mielestä niistä voi olla käyttäjilleen haittaa. Miksi ne ovat siis hyväksyttyjä meillä? Mielestäni on turhaa yrittää sanoa, että kemiallisten aurinkosuojien käyttö olisi TÄYSIN turvallista ja niiden imeytyminen syvemmälle ihoon ja sitä myöden verenkiertoon olisi mahdotonta. En siis lähde tässä kohtaa spekuloimaan mikä pitää paikkaansa, mutta itselleni on selvää, että mikäli on edes sen mahdollisuus, että ne imeytyvät ihon läpi, en halua kemiallisia filttereitä omalle tai lasteni iholle laittaa. Aurinkosuojatuotteet sisältävät yleensä myös hurjan määrän eri ainesosia. Lue lisää kemikaalikuorman pienentämisestä.
Kemiallisia aurinkofilttereitä on käytössä useita kymmeniä erilaisia. Listasin muutamia, joita välttäisin ehdottomasti:
- bentzophenone3 (oxybenzone)
- bis ethylhexyloxyphenol methoxyphenyl triazine
- butyl methoxycinnamate (octinoxate)
- diethylamino hydroxybenzoyl hexyl benzoate
- ethylhexyl methoxycinnamate (octinoxate)
- ethylexyl salicylate (octisalate)
- ethylhexyl triazon
- homosalate
- octocrylene
Mitä muuta haittaa kemiallisista aurinkofilttereistä on? Ne ovat mahdollisesti hormonihäirikköjä. Apua. Ne tuhoavat koralleja. Sekin vielä. Ja se on asia, joka jokaisen tulisi ottaa huomioon aurinkosuojavoidetta aurinkorannalla levittäessään. Tämän lisäksi synteettinen kosmetiikka ylipäätään voi sisältää muoviyhdisteitä ja silikonia, jotka liukenevat iholta veteen. Nämä eivät ole biohajoavia ja haittaavat siten vedessä eläviä lajeja. Aika moni synteettinen aurinkosuojatuote sisältää myös voimakkaita säilöntäaineita, jotka tuhoavat iholta hyviä mikrobeja.
Fysikaalisista aurinkosuojista tyypillisimmin käytetään titaanidioksidia ja sinkkioksidia. Näiden fysikaalisten aurinkosuojien kohdalla olet saattanut kuulla puhuttavan nanopartikkeleista. Nanopartikkelit ovat niin pieniä, että niiden olisi mahdollista imeytyä ihon läpi ja häiritä immuunipuolustusta. Kosmetiikkatuotteeseen nanokokoisen raaka-aineen kohdalle tulee incilistaan aina merkitä sana “nano”. Sertifioidussa luonnonkosmetiikkatuotteissa nanopartikkeleiden käyttö on kiellettyä.
Sinkkioksidi saattaa tehdä iholle valkoisen kerroksen, joka on vaikea pestä pois tavanomaisilla pesuaineilla. Titaanidioksidin kanssa tätä ongelmaa ei ole. Jos käytät sinkkioksidia sisältävää aurinkosuojatuotetta, sen poispesemiseen kannattaa käyttää öljyä, jotta vältyt liialliselta hankaamiselta. Pesemiseen käy vartaloöljy tai vaikkapa rypsiöljy keittiöstä.
Miten voit välttää ihon palamisen?
Millä tavoin voit välttää palamisen ja oleskelet turvallisesti auringossa? Alle kaksivuotiaille lapsille ei suositella aurinkosuojatuotteita lainkaan, vaan lapsi tulee suojata auringolta vaatetuksella ja pitämällä hänet varjossa. Yli kaksivuotiaille lapsille fysikaalista aurinkosuojaa tulee levittää niille alueille, joita ei voi vaatteilla suojata. Muista myös pitää lapsesi poissa keskipäivän paahteesta, joka on muuten viimeisimpien suositusten mukaan klo 10-16, eikä paahde ole sinulle itsellesikään terveellistä.
Käytä aina aurinkosuojavoidetta, jonka suojakerroin on 30-50. Lapsille ehdottomasti suojakerroin eli sk tai spf 50. Kun valitset aurinkosuojatuotetta, tarkista, että siinä on aina sekä UVA – että UVB-suoja. UVA merkitään pienen ympyrän sisään. Jos sinulla on jäänyt edellisestä kesästä aurinkosuojatuotetta, on se jo auttamattomasti vanhentunut ja sen suojateho on heikko. Jos aurinkorasva on makoillut kanssasi rannalla, on se lämmennyt sen verran, että sen ominaisuudet ovat todennäköisesti jo muuttuneet ja se kannattaa hävittää. Hanki siis joka kesälle uusi aurinkosuojavoide.
Suojaa ihosi mahdollisimman paljon vaatteilla. Suomessa ei ehkä olla niin totuttu käyttämään varsinkaan kaupungissa hattuja, mutta nythän on mitä ihanimpia lierihattuja saatavilla kaupoissa. Leveä lieri tai lippa suojaa paitsi päätä, myös kasvoja ja niskaa. Oleskele mieluummin varjossa, kuin auringossa. Jos olet auringossa, liiku. Mutta unohda suorassa paahteessa lötköttely, sillä liikkuminen vähentää yhteen paikkaan kohdistuvaa säteilyä ja vähentää palamisen mahdollisuutta.
Levitä ihollesi aurinkosuojavoidetta purkissa suositeltu määrä! Se voi tuntua paljolta, mutta sen suojausteho perustuu juuri runsauteen. Lisää aurinkosuoja-ainetta kahden tunnin välein ja aina kun käyt uimassa tai suihkussa.
Fysikaalista aurinkosuojaa ei ole aivan välttämätöntä lisätä, ellet ole hikoillut kovasti, käynyt suihkussa tai uimassa, sillä sen tehon sanotaan säilyvän muuttumattomana iholla. Tosin haluan olla varma suojauksesta ja laitan lapsille aina kahden tunnin välein rasvaa – ovathan he saattaneet hikoilla ja mennä vesisotaa ja ties mitä muuta ovat puuhanneet kahdessa tunnissa, jolloin rasva on saattanut paikkapaikoin kulua pois 🙂 Kemiallinen aurinkosuoja tulee levittää 30 minuuttia ennen uloslähtöä ja sitä on lisättävä aina kahden tunnin välein.
Suojaa myös sekä omasi, että lapsesi silmät laadukkailla aurinkolaseilla, jotka suojaavat myös sivusuunnasta tulevilta säteilyltä. UV-säteily voi edesauttaa ja nopeuttaa kaihin kehittymistä. Lasten silmät ovat alttiimpia UV-säteilylle, sillä lasten silmien mykiöt päästävät säteilyä lävitseen enemmän kuin aikuisen.
Tämän päivän puna on huomisen bruna?
Jos iho punoittaa auringossa olon jälkeen vähääkään, on se jo palanut. Ruskettuminen itsessään on jo vaurio ihossa. Se on ihon keino suojautua. Palamiseen ei tarvita kuumotusta, hilseilyä tai vesikelloja, vaan silloin on jo vähän vakavampi palaminen kyseessä. Vaikka käyttäisit korkeita suojakertoimia, rusketut silti. Mikään aurinkosuojavoide ei suojaa sataprosenttisesti.
Milloin aurinkoa tulisi välttää?
Käyttämäsi lääkkeet tai ihonhoitotuotteet voivat joskus olla fototoksisia, toisin sanoen ne reagoivat UV-säteilyyn haitallisesti. Muun muassa A-vitamiinia (retinolia sisältävät tuotteet), jättiukonputkea tai jäkäläkasveja sisältävät tuotteet voivat reagoida auringonvalon kanssa ja aiheuttaa esimerkiksi ihottumaa, punoitusta ja näppylöitä. Lääkeaineista isotretioniini, bentsoyyliperoksidi, diklofenaakki, erilaiset sydän- ja verisuonitautilääkkeet, iholle levitettävä ketoprofeiini ja monet mikrobilääkkeet voivat aiheuttaa valolääkeihottumaa.
Aurinkoa on syytä välttää, jos sinulle on tehty esimerkiksi mikroneulausta, plasmakynähoito tai happohoito, sillä esimerkiksi pigmenttimuutosten riski kasvaa UV-säteilyn vaikutuksesta. Konsultoi aina siis sinua hoitavan tahon kanssa siitä, voitko oleskella auringossa.
Liikaa aurinkoa
Voit myös saada valoihottumaa – myös aurinkoihottumasta puhutaan. Se tapahtuu yleensä keväisin tai jos lähdet talven harmaudesta reissuun etelän aurinkoon. Toisin sanoen silloin, kun ihosi ei ole vielä tottunut UV-säteilyyn ja sen sietokyky ylittyy. Valoihottuma voi oireilla muun muassa kutinana, syhermänä iholla tai vesikelloina.
Ihon ennenaikainen ikääntyminen eli valovanheneminen on auringonoton näkyvä haitta, jonka huomaat vasta vuosien päästä. UVA-säteilyn tunkeutuessa syvälle ihoon, se alkaa pilkkoa kollageenia. Ihossa tapahtuu sidekudosvaurioita, joiden seurauksena ihon kimmoisuus vähenee, iholle alkaa muodostua uurteita ja se paksuuntuu. Tällöin puhutaan fotoelastoosista. Rypyt ja juonteet lisääntyvät, ihosta tulee usein väriltään kelmeä. UV-säteily myös lisää pigmenttimuutoksia eli maksaläiskien muodostumista iholla.
Aurinkoihotyypit
- I Palaa erittäin helposti, ei rusketu
- II Palaa helposti, ruskettuu vain vähän
- III Palaa joskus, ruskettuu hyvin
- IV Palaa harvoin, ruskettuu hyvin
Kuulun itse II -tyyppiin ja olen oppinut ihoni suojaamisen kantapään kautta. Käytän kasvoilla aina suojakerrointa 50 jo ensimmäisistä kevätauringon säteistä alkaen. Kesää kohden mentäessä ja vaatteiden vähentyessä, käytän vartalolla vähintään 30 suojakerrointa.. En ota aurinkoa ja pyrin pysyttelemään varjossa. Olen aivan tarpeeksi käräyttänyt ihoani, jo sieltä lapsuudesta alkaen ja ihosyövän riski on kohdallani hyvinkin mahdollinen.
Ajatteletko sinä, että tämän päivän puna on huomisen bruna? Olisikohan jo aika vaihtaa ajattelutapaa?
